Muutama vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan joka kolmas johtaja kärsii yksinäisyydestä. (MPS 2020) Myös johtajien henkilökohtainen kokemuspuhe vahvistaa tämän havainnon. Tartumme aiheeseen nyt, sillä kuluneella viikolla vietettiin ystävänpäivää, ja LinkedIn täyttyi työkavereiden välittävistä ja huomioivista sanoista toisilleen. Mutta käsi sydämelle – kuinka moni lähetti tervehdyksen yksikkönsä johtajalle tai lähiesimiehelleen?
Johtajat kokevat paineita vaatimuksista ja vastuusta
Moni johtaja pelkää epäonnistumista ja yrittää jatkuvasti osoittaa osaamistaan ja pärjäämistään muille. Tilannetta pahentaa herkästi se, että samankaltaista työtä tekeviltä johtajilta tai omilta johdettavilta saa harvemmin positiivista palautetta. Sen sijaan negatiivista palautetta johtaja saa tarpeettomankin usein, sillä syyttävä sormi on useimmiten helpompi siirtää itsestä poispäin. Johtaja tulee herkästi myös ”suljetuksi ulos” erilaisista työyhteisön epämuodollisimmista tapaamisista, kuten kollegoiden keskinäisistä virtuaalilounasta tai -kahveista. Nämä seikat yhdessä lisäävät johtajan kokemusta ulkopuolisuudesta.
Johtaja saa etsiä syitä yksinäisyyteen myös itsestään, sillä moni hyväksyy mukisematta johtajan rooliin liitetyn yksinäisyyden. Puheet siitä, miten johtaja ei saa olla ”alaistensa kaveri” ovat omiaan syventämään rooliin liitettyä yksinäisyyden olettamusta. Uudelle, ensimmäistä kertaa työurallaan johtajaksi nousevalle henkilölle isku vasten kasvoja saattaakin olla kova, sillä työyhteisön jäsenten käytös muuttuu herkästi suljetummaksi johtajan liittyessä seuraan.
Kokemus yksinäisyydestä vaikuttaa työhyvinvointiin
Yksinäisyyden kokemus vaikuttaa suoraan johtajien työhyvinvoinnin tilaan. Mitä vähemmän yksinäisyyttä, sitä parempaa johtajien työhyvinvointi on – ja vastaavasti toisinpäin. Parantunut työhyvinvointi taas vaikuttaa suoraan johtajien omaan jaksamiseen esimerkiksi parantamalla palautumista ja unen laatua sekä laajentamalla ajattelua erilaisista näkökulmista. Tätä havaintoa vahvistaa myös vilkaisu Maslowin tarvehierarkian portaisiin, jossa korkeamman tasoisten älyllisyyden tarpeiden toteutuminen edellyttää läheisyyttä ja arvostusta.
Työpaikalla on tärkeä merkitys suomalaisten sosiaalisuudelle ja monille työpaikka on avannut koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Työpaikat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja myös johtajille. TYÖELÄMÄ2030-ohjelmassa on selvitetty työtoveruuden merkitystä työyhteisöissä. Selvityksessä todettiin, että työtoveruudesta alkaa lähes 30 % aikuisiän kaverisuhteista. Työkaveruus vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvän työkaverin tärkeimmät ominaisuudet ovat reiluus ja kommunikaatiotaidot. Työkavereilta voi myös oppia uutta ja he tuovat iloa arkeen. Työkavereilla on todettu olevan merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Työkaveruuden ohella koko työyhteisöllä on keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja parhaimmillaan hyvä työyhteisö on tärkeä voimavara.
Ihannetilanteessa johtaja otettaisiin mukaan työyhteisön toimintaan tasavertaisena toimijana, työkaverina. Johtaja voi vaikuttaa tilanteeseen myös itse, sillä tutkimusten mukaan esimerkiksi valmentavan johtamistyylin käyttö vähentää huolia ja yksinäisyyden kokemusta. Valmentava johtamisote antaa tilaa johdettavien omalle ajattelulle, johtajan fokuksen siirtyessä haastamaan ja innostamaan työntekijää. Tämä tekee johtajasta myös helposti lähestyttävämmän, sillä työntekijän ei tarvitse pelätä erilaisten ajatusten ja ideoiden esiin nostamista.
Yksinäisyydestä voi myös oppia
Yksinäisyyden kokemus voi tuoda johtajalle monenlaista harmia. Selviytyäkseen jokaisen johtajan on hyvä vahvistaa taitojaan, jotka auttavat häntä selviytymään yksinäisyyden kanssa. Tärkeintä on tunnistaa ja hyväksyä omaan työrooliin liittyvää yksinäisyyttä, sillä se tulee olemaan aina osa johtajan työtä ja johtajaksi kasvamisen polkua. Yksinäisyyden kokemuksiin liittyvän itsereflektoinnin kautta johtajan on myös mahdollista löytää uusia avaimia henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen. Tunnetta yksinäisyydestä ei siis kannata mitätöidä, vaan käyttää sitä oppina uuteen. Lisäksi johtajan on tärkeää huolehtia ihmissuhteistaan toisiin johtajiin ja ulkoisiin sidosryhmiin, ja mikä tärkeintä – muistaa, että työ ei ole koko elämä.
Teksti:
Jonna Koivisto, Johtamisen ja esihenkilötyön lehtori SAMK, KM, Certified Business Coach (BCI), Mentori, Suomen Mentorit ry
Petra Sippola, KTT, lakiekonomi, johtamisen lehtori, Certified Business Coach (BCI), valmentaja & yrittäjä
Lähteet:
MPS 2020. Mikä huolettaa – johtaja? Kyselytutkimus.
TYÖELÄMÄ2030-ohjelma. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. TYÖ2030 – Maailman paras työelämä tehdään yhdessä. (ttl.fi)