Digitalisaation aikakaudella yritysten muutosnopeus on kiihtynyt merkittävästi. Robotit ja tekoäly ovat tulleet jäädäkseen, ottaen haltuunsa rutiininomaiset, fyysiset tehtävät ja vapauttaen ihmisiä keskittymään aivotoimintaa vaativaan työhön. Tämä muutos vaatii meiltä uudenlaista ajattelutapaa: meidän on ratkottava asiakkaidemme yhä monimutkaisempia ongelmia entistä tehokkaammin.
Tekoäly ei ole vain kustannuskysymys, vaan se tuo lisäarvoa asiakaspalveluun. Se oppii jatkuvasti ja kerää arvokasta tietoa asiakkaistamme, mahdollistaen palveluidemme nopeamman ja tehokkaamman räätälöinnin. Datan aktiivinen hyödyntäminen onkin menestyvän yrityksen ehdoton edellytys.
Teknologia kehittyy huimaavaa vauhtia, ja seuraava suuri askel on ”metaversumi”, jossa digitaalinen ja virtuaalinen maailma kytkeytyvät yhä tiiviimmin yhteen reaalimaailman kanssa. Tämä tarkoittaa, että yritysten on sopeuduttava jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön, joka on VUCA-mallin (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity) mukaisesti epävakaa, epävarma, monimutkainen ja monitulkintainen.
Johtamisessa korostuu ketteryyden ja luottamuksen luominen. On valmistauduttava tulevaan, vaikka täydellistä tietoa tulevaisuudesta ei olisikaan. Asiakaslähtöisyys ja ympäristön jatkuva seuranta ovat avainasemassa. Asiakkaiden odotukset ovat korkealla; he vaativat yksilöllisiä, joustavia ja nopeita palveluita. Tekoälyn avulla voimme tunnistaa asiakkaiden tarpeet nopeammin, mutta ihmisen rooli on korvaamaton tunnistettaessa monimutkaisia tarpeita ja luotaessa uusia innovaatioita.
Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää ymmärtää asiakkaiden pitkän aikavälin tarpeet. Teknologian kehitys luo mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä uuden teknologian ensimmäiset käyttäjät kantavat usein suuremman riskin.
Työyhteisössä digitalisaatioon liittyvät pelot on kohdattava avoimesti.
On tärkeää puhua pelkojen sijaan mahdollisuuksista, ja esihenkilöiden rooli tässä keskustelussa on keskeinen. He voivat innostaa tiimejään tulevaisuuteen suuntautuneella ajattelulla ja osoittaa, että muutokset ovat mahdollisuuksia, ei uhkia.
Hyviä keskustelunaiheita tiimeissä ovat esimerkiksi digitaalisen työelämän tulevaisuus, mahdolliset uhat ja mahdollisuudet sekä tunteet, joita tekoäly herättää. On myös tärkeää tunnistaa tiimin osaamistarpeet ja kehittää niitä aktiivisesti.
Skenaarioajattelu auttaa valmistautumaan tulevaisuuteen. On tärkeää ottaa huomioon erilaiset skenaariot ja varautua jopa epätodennäköisiin tilanteisiin. Kun tiimi työstää tulevaisuuden skenaarioita yhdessä, se voi vähentää pelkoja ja luoda innostuksen ja valmistautumisen kulttuuria.
Digitalisaatioon perehdyttäjänä esihenkilön tehtävä on madaltaa työntekijöiden ennakkoluuloja ja opastaa heitä uusien teknologioiden käytössä. On tärkeää jakaa kokemuksia ja menestystarinoita, jotka osoittavat teknologian hyödyt.
Muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. On tärkeää, että esihenkilöt ymmärtävät tämän ja luovat työympäristön, jossa työntekijät voivat kasvaa ja kehittyä omassa tahdissaan. Digitalisaatio tuo mukanaan monia haasteita, mutta myös loputtomasti mahdollisuuksia niille, jotka ovat valmiita omaksumaan uuden teknologian ja sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan maailmaan.
Tekoäly vahvistaa ihmistyön tehokkuutta. Sen avulla tiettyjä tehtäviä voidaan siirtää tekoälyn hoidettavaksi, jolloin ihmiset voivat keskittyä luovuutta, ongelmanratkaisua sekä asiakas- ja ryhmätyötä vaativiin töihin. Nämä ovat ihmisen lahjakkuuden ydinalueita. Tekoäly kykenee käsittelemään valtavia datamääriä nopeasti ja oppii jatkuvasti, mutta se tekee vain sitä, mihin ihminen on sen ohjelmoinut.
Tekoälyä ja robotiikkaa tulee ajatella ihmisen työn tukena, ei korvikkeena. Yhdessä ne muodostavat tehokkaan yhdistelmän, joka mahdollistaa korkealaatuisen ja turvallisen työskentelyn. Esimerkiksi terveydenhuollossa leikkaussaleissa yhdistyy ihminen ja tekoäly saumattomasti, mahdollistaen parhaat lopputulokset.
Tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää myös työturvallisuuden parantamisessa. Ne voivat tunnistaa epäjohdonmukaisuuksia tuotantoprosesseissa ja vähentää näin onnettomuuksia. Tämä korostuu erityisesti vaarallisissa työympäristöissä, kuten tehdas- ja kaivosteollisuudessa.
Tekoäly myös vapauttaa ihmisen keskittymään vahvuuksiinsa, kuten asiakaspalveluun, ongelmanratkaisuun ja luovaan ajatteluun. Se ei kuitenkaan voi korvata inhimillisiä kohtaamisia. Ihmisen läsnäolo, empatia ja vuorovaikutustaidot ovat korvaamattomia erityisesti asiakaspalvelussa ja terveydenhuollossa.
Yksi keskeinen kysymys työelämän muutoksessa on, miten teknologia vaikuttaa työympäristöömme ja työkavereihimme. Vaikka tekoäly ja robotit tuovat tehokkuutta ja tarkkuutta työhön, ihmisten välinen sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteisöllisyys ovat edelleen työn ilon ja motivaation lähteitä. Teknologia ei korvaa ihmisten välistä yhteyttä.
Tekoälyllä on potentiaalia parantaa monia työprosesseja, mutta se ei voi korvata ihmisen kykyä käsitellä monimutkaisia tilanteita, ymmärtää tunteita ja tehdä luovia päätöksiä. Tekoälyä ja robotiikkaa hyödynnetään yhä enemmän eri aloilla, mutta niiden rooli on olla ihmisen apureita. Tekoäly ja robotiikka luovat uudenlaisia työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Niiden tehtävänä on tehdä työelämästämme tehokkaampaa, turvallisempaa ja joustavampaa. Tekoälyn ja robotiikan kehittyessä on tärkeää pitää ihminen keskiössä, varmistaen, että teknologia palvelee meitä, eikä päinvastoin.
Kirjoittaja:
Petra Sippola, KTT johtamisen yliopettaja (YAMK)
Lähteet
Pirinen, H. (2023) Esihenkilö muutoksen johtajana. Alma.
Sippola, P. (2023) Inhimillinen työelämä – kohti menestystä ja hyvinvointia. Basam Books.