Digitalisaatio muuttaa työtä ja työelämää monin tavoin. Tällä hetkellä digitaalinen kehitys keskittyy voimakkaasti robotiikan ja älyteknologian kehitykseen ja tämä mahdollistaa yhä älykkäämpien ja vuorovaikutteisempien robottiteknologian sovellusten hyödyntämisen osana työtä. Työelämän ja johtamisen näkökulmasta on kiinnostavaa pohtia, mitä tapahtuu työntekijöiden työmotivaatiolle ja työhyvinvoinnille, kun robottisovellukset laajentuvat ja yleistyvät työkavereinamme tulevaisuudessa yhä enemmän. Työpaikoilla tulee erityisesti varautua digitaalisuuden aiheuttaman stressin ja kuormituksen käsittelyyn.
Digistressi on yksilöllistä
Työhön liittyvät digitaaliset muutokset vaikuttavat yksittäiseen työntekijään monin eri tavoin ja voivat olla hyvin yksilöllisiä. Työn kuormittavuudessa voi tapahtua muutosta ja se voi joko kasvaa tai vähentyä riippuen käyttöön otettavasta digitaalisesta sovelluksesta. Uusi teknologia voi olla myös omien arvojen vastainen ja aiheuttaa näin ristiriitaa työn tekemiseen. Digitaaliset sovellukset voivat lisätä työn stressaavuutta myös käytännössä, kun jatkuvasti uudistuvat sovellukset tai järjestelmät aiheuttavat valtavaa uuden oppimisen tarvetta tai uudenlaista työn hallintaa.
Ammatti-identiteetti saattaa olla monella myös muutoksessa, sillä työntekijä ei välttämättä enää tunnista omaa erityisosaamistaan ja oman työpanoksen merkitystään työelämässä. Tällöin kyse on siitä, että työn digitalisoituminen horjuttaa ammatti-identiteettiä. Toisaalta digitalisaatio voi myös tukea uuden ammatti-identiteetin syntymistä, kun rutiininomaisten tehtävien sijaan työntekijälle jää enemmän aikaa asiantuntijuuden kehittämiseen. Myös työllisyysnäkymät muuttuvat monella alalla joko rikastaen tai köyhdyttäen tarjolla olevaa työtä ja aiemmin hankittu osaaminen voi menettää merkitystään.
Digitalisaation merkitystä hyvinvointiin tunnistettava
Robotisointia pohdittaessa on keskeistä kysyä, kuinka paljon työtä halutaan säilyttää perinteisessä muodossa vai löytyykö sen joukosta luonteva paikka robotiikan ja älyteknologian käyttöön. Robotisointihankkeita suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon tehokkuuden ja tuottavuuden lisäksi myös uudistusten vaikutus työntekijän motivaatioon ja hyvinvointiin.
Paljonko työtä halutaan siis robotisoida? Vastausta pohdittaessa on tärkeää tunnistaa se, minkälaisista asioita syntyy ihmisille mielekäs työ. Mitkä ovat kunkin työn ne tunnusmerkit, jotka lisäävät juuri sitä työtä tekevien ihmisten työhön sitoutumista ja työn mielekkyyttä? Kaventavatko mahdollisesti käyttöönotettavat älyrobotit ihmisten työnkuvaa ja vaikuttavat siten heikentävästi työntekijöiden motivaatioon ja työtyytyväisyyteen? Avainasemassa on uusien digitaalisten ja teknologisten sovellusten suunnittelu ja käyttöotto yhdessä työntekijöiden kanssa.
Digitalisaation tulee tukea työhyvinvointiamme
Työhyvinvoinnin näkökulmasta digitalisaation tulee vähentää työn kuormittavuutta, tukea työn suorittamista ja tukea ammatti-identiteettiä, ei heikentää työntekijän kokemusta omasta arvostaan. Työmotivaatiota ylläpitävät parhaiten ne työn osa-alueet, jotka edistävät psykologisten perustarpeiden täyttymistä, jotka ovat työssä koettu itsenäisyys, pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Työyhteisö ja työ itsessään ei toki ole ainoa paikka, jossa täyttymystä psykologisille perustarpeille haetaan, mutta kuitenkin merkittävä sellainen.
Jos työn digitaaliset muutokset koetaan uhkana psykologisille perustarpeille, seurauksena on usein muutosvastarinta. Tärkeä pohdittava seikka onkin, olisiko uuden sukupolven sosiaalisilla älyroboteilla edellytyksiä kehittää työtä enemmän motivoivammaksi ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisääväksi – ei heikentäväksi.
Teksti:
Jonna Koivisto, KM, johtamisen lehtori, SAMK
Lähde:
Koivunen, T., Sippola, M., Melin, H., & Alasoini, T. (2023). Työ elää: Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa. Gaudeamus.