Johtaminen on vaativa tehtävä, ja siinä tarvitaan monia taitoja ja ominaisuuksia. Toimintaympäristö, jossa eletään, on entistä nopeammin muuttuva, yllätyksellinen ja jopa hämmentävä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa johtamiselle. Kaikkien, myös johtajien, hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeää hahmottaa ympäröivää maailmaa ja omaa elämää osana sitä. Ympäröimän maailman hahmottaminen mahdollistuu vasta sitten, kun on saanut ensin oman päänsisäisen maailmansa järjestykseen. Tähän johtajalle tärkeitä valmiuksia antaa itsensä johtaminen.
Itsensä johtaminen rakentuu mitä suurimmassa määrin itsetuntemukselle. Kyseessä on jatkuva oppimisprosessi, jossa oppii tuntemaan itsensä yhä syvällisemmin ja samalla omaa tietoisuuttaan kehittämällä pyrkii ottamaan itsensä paremmin haltuun ja ohjaamaan omia ajatuksiaan, tunteitaan ja tekojaan. Itsensä johtamisen tärkein tavoite on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Johtajan roolissa kokonaisvaltainen hyvinvointi laajenee selkeästi myös oman itsen ulkopuolelle, työyhteisöön, koko organisaatioon, jopa ympäröivään yhteiskuntaan.
Pentti Sydänmaalakka jaottelee kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kuuteen osaan. Ensimmäinen osa-alue on fyysinen hyvinvointi, joka rakentuu kehon toiminnalle. Ilman hyvin toimivaa kehoa meitä ei olisi olemassa, ja kuitenkin tuntuu, että tästä osa-alueesta olemme kovasti vieraantuneet. Teoriassa tiedämme fyysisen aktiivisuuden, palautumisen, unen ja terveellisen ruokailun myönteiset vaikutukset, mutta nämä jäävät kovin helposti arjessa huomiotta – myös johtajilla. Paineisessa ja vaativassa johtamistyössä erityisesti palautuminen saattaa jäädä vajaaksi, ja tämä puolestaan aiheuttaa johtajassa stressikäyttäytymistä. Tämän myötä johtajan toiminnasta tulee emotionaalisempaa, reaktiivisempaa ja lyhytnäköisempää kuin stressittömässä tilanteessa. Ja ennen pitkää tämä heijastuu koko organisaation ilmapiiriin, henkilöstön hyvinvointiin ja organisaation suoritustasoon.
Toisena osa-alueena on psyykkinen hyvinvointi, joka on taitavaa oman mielen hallintaa. Sen tuloksena syntyy tarkoituksenmukainen mielen toiminta sekä mielenrauha. Psyykkinen hyvinvointi liittyy mielen perustoimintoihin, kuten havaitsemiseen, ajattelemiseen, muistamiseen ja oppimiseen. Tämän osa-alueen tutkiminen on monelle hyvinkin vierasta, vaikka oman mielen hallinta ja psyykkinen hyvinvointi ovat kuitenkin yksi itsensä johtamisen tärkeimmistä alueista. Jo pysähtyminen näiden aiheiden äärelle voi olla kovin haastavaa. Erityisesti johtajat tarvitsevat kykyä pysähtyä ja itsereflektoida eli oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Sen avulla analysoidaan ja käsitellään omia kokemuksia sekä hahmotellaan myös uusia tapoja toimia.
Kolmas osa-alue muodostuu emotionaalisesta hyvinvoinnista. Tietoisuus omista tunteista ja ymmärrys muiden tunteista ovat hyvien vuorovaikutussuhteiden tärkeitä rakennusaineita. Ja johtajan työ, jos mikä, pitää sisällään hyvin monenlaisia vuorovaikutustilanteita. Johtajalla onkin hyvä olla rationaalisen älykkyyden lisäksi myös tunneälyä, joka pitää sisällään kyvyn tunnistaa ja tulkita omia ja muiden tunteita sekä käyttää tätä tietoa hyväksi omassa ajattelussaan ja toiminnassaan sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi hänen on hyvä osata johtaa organisaationsa tunneilmastoa. Se voidaan nähdä polttoaineena, jonka avulla johtaja ohjaa organisaatiota kohti yhteistä tavoitetta.
Neljänneksi osa-alueeksi Sydänmaalakka nostaa henkisen hyvinvoinnin, joka tarkoittaa, että yksilö on tietoinen omista arvoistaan, periaatteistaan sekä soveltaa niitä käytäntöön ja elää sopusoinnussa näiden kanssa. Tästä seuraa tasapaino oman itsensä ja ympäristönsä kanssa sekä kokemus oman elämän merkityksestä. Johtajana onkin tärkeää säännöllisesti pysähtyä pohtimaan omia arvojaan ja niiden toteutumista omassa työssään ja elämässä yleensäkin. Sosiaalinen hyvinvointi, joka muodostuu ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta muiden kanssa, on viides kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa. Sosiaalisesti hyvinvoiva ihminen arvostaa ja ymmärtää ihmissuhteiden tärkeyden, ja hänellä on myös riittävästi sosiaalista älykkyyttä. Kaiken kiireen keskellä johtajat usein ovat valmiita tinkimään sosiaalisista suhteistaan, ja tällöin vaarana on, että johtaja panostaa vain työhönsä ja elämän muut tärkeät osa-alueet jäävät huomiotta. Tämä on pitkällä tähtäimellä haitallista, koska myös johtaja tarvitsee turvaverkkoja työelämän ulkopuolelta.
Kuudes kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alue on ammatillinen hyvinvointi. Johtajalla työn rooli vielä usein korostuu, ja se näyttäytyy hänelle elämäntehtävänä ja jopa kutsumuksena. Johtajalle ammatillinen hyvinvointi tarkoittaa, että hän on tehtävässä, jossa hän suoriutuu hyvin ja myös pystyy toteuttamaan itseään siinä mahdollisimman hyvin. Hänellä on sekä motivaatiota että riittävä osaaminen tehtäväänsä ja lisäksi hän saa palautetta työstään. Työ on sopivasti haasteellista, ja se mahdollistaa johtajan kehittymisen.
Johtaja johtaa muita omalla persoonallaan. Jotta muiden johtaminen mahdollistuu, hänen on ensin opittava johtamaan itseään. Tätä auttaa ymmärrys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueista älykkään itsensä johtamisen mahdollistajana. Hyvinvoiva johtaja kykenee päätöksiin, läsnäoloon ja hyvään vuorovaikutukseen. Hän on avoin ehdotuksille ja keskustelulle. Lisäksi hän jaksaa osoittaa ymmärrystä ja tukea työntekijöitä kohtaan – myös ristiriitatilanteissa. Hyvinvoivalla johtajalla on energiaa motivoida, innostaa ja kannustaa. Tämä kaikki on viime kädessä koko työyhteisön eduksi: psykologinen turvallisuus vahvistuu, toiminta sujuu ja yhteiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Kirjoittaja:
Minna Kalliomäki, työhyvinvoinnin asiantuntija
Lähde:
Sydänmaalakka, p. (2022). Johtajan kokonaiskuntoisuus. Haasteena jatkuva uudistuminen. Adlibris.