Tulevaisuuden johtaja johtaa tunteita

Tunneosaaminen on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi johtajan tärkeimmäksi tulevaisuuden työelämätaidoksi. Tarve inhimillisemmälle ja aidommalle työelämälle on todellinen, sillä digitalisaatio muokkaa työelämää yhä enemmän, ja kehitykselle ei näy loppua. Johtajalla tulee olla kyky ihmisläheiseen ongelmanratkaisuun, taitavaan vuorovaikutukseen ja ihmissuhteiden rakentamiseen.  

Tunneosaaminen on työelämässä kuitenkin suhteellisen uusi ilmiö, ja aiheeseen liittyvät virheelliset uskomukset nostavat kynnystä tunteisiin liittyvän keskustelun avaamiseen. Tutkimusten mukaan työyhteisön tunneilmapiiri vaikuttaa kuitenkin merkittävästi työn laatuun ja työntekijöiden hyvinvointiin, joten johtajien tulisi kantaa roolinsa sen edistämiseksi. 

Tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaamme 

Tunneosaamisen ja tunneilmapiirin kehittämiseksi jokaisen johtajan tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsetutkiskelua. Kun johtajalla on hyvä tunteisiin liittyvä itsetuntemus, hänellä on paremmat valmiudet johtaa myös työyhteisön tunneilmapiiriä. Itsetutkiskelussa on kyse henkilökohtaisten tunnetaitojen kehittämisestä, joka voidaan jakaa seuraaviin osiin: tunnetaitojen merkityksen ymmärtäminen, omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, tunteiden säätely ja lopulta, tunteista saatavan informaation hyödyntäminen toiminnan tukena.  

Tutkimukset osoittavat selkeästi, että tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaamme ja päätöksentekoomme ja ovat merkittävä osa hyvinvointiamme. Usein tunteiden merkityksen ymmärtäminen voi olla kuitenkin vaikeaa. Tunnetaitojen opettelu voidaan kokea työelämään ”kuulumattomaksi” tai liian työlääksi kiireisen kalenterin keskellä. Tällaisten ajatusten tullessa mieleen olisi hyvä muistaa, että tunteet syntyvät automaattisesti ja niitä ei kuulu, saati voi rajata pois elämästämme. Tunteita on siellä, missä on ihmisiä.  

Mitä vakuuttuneempia olemme tunteiden merkityksestä, sitä helpompaa omien tunteiden havainnointi ja nimeäminen on. Havainnoimisen jälkeen johtajan tulee opetella säätelemään ja ilmaisemaan tunteitaan rakentavasti eli kehittää tunneosaamiseen liittyvää itsehallintaa. Tämä tarkoittaa positiivisten tunteiden herättelyä ja vahvistamista sekä negatiivisten tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Tunteisiin on hyvä oppia ottamaan myös riittävästi etäisyyttä, sortumatta kuitenkaan tunteiden piilottamiseen.  

Kohti tunneälykästä johtamista 

Työyhteisön erilaiset tilanteet tarjoavat päivittäin harjoittelumahdollisuuksia omien tunteiden havainnoinnille ja rakentavalle ilmaisulle. Omia tunteita ja niiden aiheuttamia reaktioita kannattaa siis opetella sietämään, sillä pysähtyminen tunteiden äärelle tuo mahdollisuuden uusille oivalluksille.  

Vasta omien tunteiden tarkastelun jälkeen on mahdollista siirtyä tunneosaamisen seuraavalle tasolle, jossa havaitsemme tunteita ja ymmärrämme niiden merkitystä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tämä tarkoittaa tunteista saatavan informaation johdonmukaista hyödyntämistä toiminnan kehittämiseksi, päätöksenteon tukemiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Vielä nykyisin työelämässä törmää kuitenkin lukemattomiin tilanteisiin, joissa käytöksen alle piilotettua tunneilmastoa ei havaita, tai haluta havaita. Tunteiden puheeksi ottaminen ei ole helppoa ja myös kiireessä ja ahdistuksessa valtaosa tunneinformaatiosta menee takuuvarmasti ohi.  

Tunteiden näyttämisen ”salliminen” ei tapahdu työyhteisöissä myöskään sormia napsauttamalla, sillä se vaatii tuekseen turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Mikäli sanomisiamme ja tekemisiämme varjostaa pelko tuomituksi tulemisesta tai hankalaksi työntekijäksi leimaamisesta, on usein turvallisempaa sulkea suunsa ja pidättäytyä tunteiden näyttämisestä. Sen sijaan salliva ilmapiiri sosiaalisissa tilanteissa ja johtajan oma esimerkki viitoittavat tietä tulokselliseen ja hyvinvoivaan työyhteisöön.  

Kirjoittaja:  

Jonna Koivisto, Johtamisen ja esihenkilötyön lehtori SAMK, KM, Certified Business Coach (BCI) 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *