Etätyö on tarjonnut monille työntekijöille joustavuutta, itsenäisyyttä ja mahdollisuuden parantaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Kuitenkin etätyön myötä työn ja vapaa-ajan rajat voivat hämärtyä, mikä saattaa lisätä kuormitusta. Siksi on tärkeää, että työnantajat tunnistavat nämä haasteet ja kehittävät yksilöllisiä tukimekanismeja.
Etätyön yleistyminen on monelle työntekijälle myönteinen muutos, koska työ on joustavampaa, itsenäisempää sekä monesti aikaakin säästyy. Tunne työn joustavuudesta ja itsenäisyydestä edistävät myös työn ja muun elämän tasapainoa. Etätyön varjopuolena on, että työn ja muun elämän raja saattaa hämärtyä ja työ valua vapaa-ajalle. Virtuaalinen työympäristö voi kuitenkin lisätä väärinymmärryksiä ja vähentää sosiaalista tukea väärinymmärrysten purkamisessa. Osa käyttää etätyöstä säästyvän ajan sopivalla tavalla hyvän elämän ja tasapainon luomiseen, mutta osa joustaa toiseen suuntaa pidentämällä työpäiviään ja vähentämällä taukoja. (Pensar 2023)
Työntekijän kyky erottaa työ ja vapaa-aika sekä hyödyntää etätyön etuja on yksilöllinen. Työnantajan tehtävä on tunnistaa nämä yksilölliset tarpeet ja tukea työntekijöitä niiden mukaisesti. Joustavuus työajoissa ja tukin työntekijän kokonaiskuormituksen huomioimisessa ovat keskeisiä elementtejä.
Työn tasapaino on subjektiivinen kokemus
Tasapaino työn ja muun elämän välillä on yksilöllinen kokemus. Etätyöntekijän elämäntilanteella on keskeinen rooli siinä, millaista tukea tasapainon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan. Monet vanhemman roolissa toimivat etätyöntekijät kokivat perheen lisääntyneen läsnäolon myönteiseksi asiaksi. Perhevastuut auttavat pitämään kiinni työajan ja vapaa-ajan välisestä rajasta. Vanhemman roolissa toiminen luo myös tarvetta joustavuudelle työpäivän aikana. Muussa elämäntilanteessa olevien kohdalla korostui työn ajallinen läikkyminen vapaa-ajalle. Yksin asuvilla oli korostunut tarve esihenkilön emotionaaliselle tuelle. Puolison kanssa asuvat purkivat työasioita myös kotona. Organisaatioiden olisikin uskallettava tukea työntekijöitä yksilöllisesti heidän tarpeidensa mukaan työn ja muun työelämän tasapainottamisessa. (Pensar 2023)
Esihenkilön rooli etätyöntekijän tukemisessa
Esihenkilö tuki on tärkeä voimavara. Esihenkilöiden tulisikin ymmärtää työntekijöiden kokonaistilanne huomioimalla heidän elämäntilanteensa ja prioriteettinsa. Työn vaatimuksia voisi mukauttaa yksilön kokonaiskuormitukseen nähden. Pensarin (2023) mukaan mukautetun tuen ei kuitenkaan pitäisi olla työntekijälle taloudellisesti hankala ehdotus työajan vähentämisestä vaan mukautettu tuki voisi tähdätä työn joustavuuden lisäämiseen tai työn sisällölliseen mukauttamiseen.
Esihenkilön empatia ja ymmärrys ovat avainasemassa etätyöntekijöiden tukemisessa. Esihenkilön tulisikin tarjota työntekijöille sopivaa emotionaalista tukea ja esimerkkiä, joka vahvistaa työntekijöiden kokemusta työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Luottamuksen ilmapiiri auttaa työntekijöitä hyödyntämään mm. etätyön joustavuutta tehokkaasti. Organisaation pitäisi varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus mukautettuun ja yksilölliseen tukeen. Esihenkilön resurssit, intressit ja mielipiteet eivät saisi vaikuttaa tähän.
Vaikka etätyö lisää hyvinvointia, on olennaista luoda kestäviä työtapoja, jotka tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät etätyön mahdollisesti kuormittavia tekijöitä. Työnantajien tulisi aktiivisesti edistää tätä kehitystä ja varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on pääsy tarvittavaan tukeen.
Pensarin (2023) tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa myös hybridityön kontekstissa, sillä etätyön elementit ovat oleellinen osa hybridimallia. Työnantajien on tärkeä ymmärtää etä- ja hybrityön dynamiikkaa ja ottaa opiksi sen tarjoamista mahdollisuuksista työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kirjoittaja
Petra Sippola, KTT, johtamisen lehtori YAMK-tutkinto-ohjelmasta
Lähteet:
Pensar, Heini (2023) Re-Thinking Work-Life Balance in the Context of Remote Work: The Importance of Personal Re-sources in Nurturing Individual Agency. Acta Wasaensia 516. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.