Suomessa on 3,1 miljoonaa työikäistä, joista 74 % ei liiku riittävästi. Suurin osa työikäisistä viettää päivänsä pääosin istuen. Ratkaisu liikkumattomuuteen on yksinkertainen: meidän täytyy istua vähemmän ja liikkua enemmän. (Liikkuva aikuinen 2023)
Yksi keskeisistä haasteita on, että liikkumattomuuden vastuukysymys jää usein epäselväksi. Monesti koemme liikkumattomuuden ulkoisena tekijänä, joka ei kosketa meitä suoraan. Saatamme langeta syyttämään muita tai siirtämään vastuuta toisille, sen sijaan että tunnustaisimme omat toimintatapamme ja tekisimme tarvittavia muutoksia.
Asiantuntijuus ei riitä, jos se ei johda käytännön toimiin. Vastuun ottaminen ja oman liikkumattomuuden tunnistaminen on avainasemassa. Kun ymmärrämme liikunnan vaikutukset sekä omaan hyvinvointiimme että yhteiskunnan talouteen, voimme tehdä informoituja päätöksiä paremman tulevaisuuden puolesta.
Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa
Liikkumattomuus aiheuttaa Suomelle vuosittain 3,2 miljardin euron kustannukset. Tämä summa kattaa paitsi terveyspalveluiden ja lääkityksen kulut, jotka johtuvat liikkumattomuudesta aiheutuvista kansansairauksista, työikäisen väestön sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat tuottavuuden menetykset. Lisäksi huomioitavaa on liikkumattomuuden aiheuttamat verotulojen menetykset sekä kustannukset, jotka liittyvät ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon tarpeeseen. (UKK-instituutti 2022)
Vaikka nämä taloudelliset luvut ovat merkittäviä, monet kokevat ne liian etäiseksi motivaation lähteeksi. Sen sijaan konkreettisen hyödyn näkeminen omassa arjessa voi motivoida lisäämään liikunnallista aktiivisuutta. Kun henkilö tuntee olonsa terveemmäksi ja energisemmäksi, hän huomaa myös positiivisen vaikutuksen työelämässään. Parempi terveys lisää työssä viihtymistä, itsevarmuutta ja luottamusta, mikä johtaa rikkaampaan elämänkokemukseen. Nämä ovat hyötyjä, jotka jokainen voi tuntea ja jotka toimivat tehokkaana motivaattorina liikunnalle.
Liikunnan yksilölliset taloudelliset vaikutukset
Liikunta tuo mukanaan taloudellista hyötyä niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin. Liikunnallisesti aktiiviset ihmiset säästävät terveydenhuollon kustannuksissa, koska liikunta itsessään vähentää riskiä sairastua moniin tauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja joihinkin syöpätyyppeihin. Harvemmat sairastumiset tarkoittavat myös vähäisempiä terveydenhuollon kustannuksia niin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisestikin.
Liikunnan tuomat hyödyt eivät rajoitu vain fyysiseen terveyteen. Säännöllinen liikunta parantaa mielenterveyttä, auttaa hallitsemaan stressiä ja lisää energisyyttä, mikä johtaa usein myös parempaan keskittymiseen ja tuottavuuteen työelämässä. Aktiivisesti liikkuvat työntekijät ovat usein terveempiä ja tarvitsevat näin ollen myös vähemmän sairauslomia.
Kuitenkaan liikunnan ja hyvinvoinnin suhde ei ole aina yksinkertainen. Vaikka monet käyttävät liikuntaa stressin hallintaan, on tärkeää valita sellaisia liikuntamuotoja, jotka todella rentouttavat ja tukevat hyvinvointia. Keho ei välttämättä erota psyykkistä ja fyysistä stressiä toisistaan, joten on olennaista tunnistaa ja valita liikuntamuotoja, jotka tukevat hyvinvointiamme. Tässä yhteydessä meidän tulisikin arvioida, kuinka voimme ylläpitää tasapainoa fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä liikunnan avulla.
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Yhteiskunnallisesti liikunnan taloudelliset vaikutukset ovat vähintäänkin mittavia. Liikunnalla voitaisiin tehdä suuria säästöjä terveydenhuollossa, kasvattaa väestön tuottavuutta, luoda uusia työpaikkoja liikunta-alalle sekä edistää liikuntamatkailua. Liikunnan mahdollistaminen rahoitetaan julkisilla ja yksityisillä investoinneilla liikunta- ja urheiluinfastruktuuriin, mutta investoinnit maksavat kyllä itsensä takaisin.
Kun suurempi osa väestöstä liikkuu säännöllisesti, vähenee yleinen sairastavuus, mikä vähentää kustannuksia myös yhteiskunnallisesti. Kun yhä useampi henkilö on terveempi ja energisempi, jaksaminen työpaikoilla lisääntyy ja taloudellinen tuottavuus myös kasvaa. Ennaltaehkäisy säästää. Kaikki investoinnit liikunnan edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ovat kustannustehokkaita pitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan esimerkiksi sairauksien hoitokustannuksiin. Säännöllinen liikunta on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.
Liikkuminen ja liikunta vaikuttavat suoraan myös työikäisten työkykyyn. Liikkuminen lisää palautumista psyykkisestä ja fyysisestä kuormituksesta ja vähentää stressin kokemista. Jo yksittäinen liikuntakerta vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita ja vaikuttaa positiivisesti aivoterveyteen. Liikunta vahvistaa oppimista, keskittymistä ja tiedon omaksumista, joka on tärkeää erityisesti tietotyöläisille. Liikunta auttaa myös nukkumaan paremmin sekä pitää yllä ja parantaa fyysistä kuntoa. Liikunta ennaltaehkäisee myös monia kansanterveydellisiä sairauksia, joista 2 tyypin diabetes on suurin kustannusten aiheuttaja. Työkyvyn perustan on terveys ja toimintakyky, johon vaikuttaa jo maltillinenkin fyysinen aktiivisuus. (Liikkuva aikuinen 2023, UKK-instituutti 2023)
Liikunnan integrointi työyhteisöön
Valtaosa (95 %) työnantajista tukee liikuntaa, tavalla tai toisella. Rahallinen etu on keskimäärin 247 €/vuodessa. Rahallisen edun jättää kuitenkin käyttämättä 1/3 palkansaajista. Eniten rahallista etua hyödyntävät, jo valmiiksi liikkuvat henkilöt. Joissakin organisaatioissa käytetään työaikaa liikkumiseen. Erityisesti etätyön lisääntyessä liikunta työajalla on hieno mahdollisuus, kun työmatkaliikunnan tukemisen keinot mitätöityvät. (Liikkuva aikuinen 2023)
Liikunnallisen henkilöstöedun lisäksi, henkilöstön osallistamisella on suuri vaikutus siihen, kuuluuko liikunta työpäivään vai ei. Liikkuminen olisikin hyvä miettiä työn luonteen mukaisesti sekä työn riskit arvioitava uudella tavalla. Joissakin ammateissa aktiivinen tauotus on tärkeämpää kuin esimerkiksi lihaskunnon harjoittaminen. Fyysistä aktiivisuutta voidaan edistää yhteistyössä myös työterveyshuollon kanssa. Liikunta ja liikkuminen tulisikin ottaa osaksi organisaation henkilöstöstrategiaa, joka on selvästi johdon johtamaa ja työkyvyn johtamisen laatuun panostetaan.
Kun yritys laatiessaan strategiaa työntekijöidensä hyvinvoinnin ja liikunnan edistämiseksi, on oleellista ottaa huomioon erilaiset interventiot ja lähestymistavat. Hyvinvointia ja liikuntaa voidaan tukea useilla eri keinoilla, ja kullakin on omat erityiset vaikutuksensa.
Yhteiset virkistyspäivät tai liikuntatapahtuvat voivat olla erinomainen tapa parantaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja tarjota henkilökunnalle tauko arjen stressistä. Näiden tapahtumisen suunnittelussa on keskeistä, että osallistuminen on helppoa ja matalan kynnyksen toimintaa, jolloin itse liikuntalajilla ei ole liiallista painoarvoa.
Vaikka työsuhdepyöräedun tarjoaminen saattaa kannustaa työntekijöitä liikkumaan enemmän, strategiaan tulisi sisältyä myös opetuksellisia elementtejä. Jokaisen työntekijän tulisi ymmärtää oman kehonsa toiminta ja merkitys. Valitettavasti monet ihmiset eivät ole saaneet asianmukaista opastusta liikkumiseen, minkä vuoksi on tärkeää tukea jokaisen yksilöllistä oppimispolkua.
Pelkkä vaatiminen ja pakottaminen eivät tuo kenellekään pitkäkestoisia tuloksia. Tarvitaankin siis myönteisiä kannustimia sekä tukea ja opastusta liikunnan ja kehon merkitykseen. Vain siten voidaan rakentaa kulttuuria, joka todella edistää fyysistä aktiivisuutta ja yleistä hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Tärkeintä olisi kuitenkin saavuttaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tasapaino elämässä, sillä se on edellytys hyvinvoinnille. Tasapaino edellyttää tekoja yhteiskunnalta, työnantajalta, työyhteisöltä sekä yksilöltä itseltään.
Kirjoittajat
Petra Sippola, KTT, johtamisen lehtori
Jukka Shemeikka, uintivalmentaja, liikunnan ja kehon toimintakyvyn asiantuntija
Lähteet:
Liikkuva Aikuinen (2023). Aktiivisuus on uusi normaali. Liikkuva aikuinen – Aktiivisuus on uusi normaali
UKK-instituutti (2022). Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)